Päivä nro.6.

Tiistai 29.7.2014 klo 22.16

Päivän uutiset ovat moninaiset ja vaihtelevat. Aamulla Sushi söi hyvin ja söi ulkona myös juustonpaloja. Toisaalta rempoi myös pitkässä liinassa ollessaan harakan perään-riista kiinnostaa.

Käsikosketus-kohdennusharjoitus sujui sisällä hyvin. Otin naksuttimen käyttöön ja juustonpalat tekivät kauppansa jo toistamiseen.

Nyt on maistunut sama ruoka jo monta kertaa putkeen.

Paha ukkonen ei onneksi tullut ihan tähän päälle, joten ei tullut mitään kauhunhetkiä siitä.

Tuijottelu ja puhina alkaa muuttua haukkumiseksi, kuten epäilinkin. Emman kanssa yhteislenkillä Sushi haukkui ihmisen nähtyään kahdesti. Muuten Emman kanssa oli kiva lenkki ja koirilla ei tullut jännittyneitä ilmeitä, kuten viimeksi jos toinen esim.tunki liian nopeasti, liian lähelle.Sisällä Sushi käy aina tarkistamassa ovatko tytöt oman porttinsa takana. Kerttu ei enää suivaannu tästä, joten ei tarvita väliverhoa. Palkitsen edelleen Kerttua rauhallisesta suhtautumisesta.

Kerttu ja Sushi kävivät myös yhteislenkillä eilen illalla ja nyt puolessa välissä matkaa Kerttu alkoi vähän relaamaan. Sushia tuntui Kärtty-Kerttu kovasti kiinnostavan, Kerttu sai myös hyviä ja huonoja uutisia käytyään näyttämässä itseään ortopedille. Jalka on parantunut hyvin ja siirrytään normaaliin liikuntaan pikkuhiljaa. Huonot koskivat sen alkavaa nivelrikkoa, joka aiheuttaa kipua aika ajoin ja siksi pitkäaikaiskipulääkettä suositeltiin nyt jatkettavan.

Sushi on liikuttavan iloinen kun tulee kotiin.

Tein ulkona myös kokeiluluontoisen luoksetuloharjoituksen. Kokeilin palkita Sushia juoksemalla sen kanssa. Kutsun sitä ja kun se lähtee kääntymään,kehun ja lähden juoksemaan. Siitä se selvästi nauttii!

Yritän saada tuolla harjoituksella sen myös kääntymään nopeasti poispäin tuijottamistaan asioista ja samalla toivon, että etäisyys pelottavista kohteista toimisi myös palkkiona. Voisin siis palkita sitä etäisyydellä ennen kuin se reagoi esim.haukkumalla.

Tässä saa heittäytyä luovaksi erilaisten palkitsemistapojen kanssa, kun juustonpalat kelpaavat melko vaihtelevasti ja mikään muu ei. Tänään kyllä innostui tennispallosta hetkeksi myös ulkona, mutta sitten joku alkoi rimputtaa pyörän kelloa ja se vei kaiken keskittymiskyvyn.

Täytyy myös muokata sen valjaista ns.2pistekiinnitys valjaat, jotta saa sitä niilläkin ohjattua vähän paremmin. Kaulapannan paine on sille selvästi jännittyneisyyttä aiheuttava asia, joten nykyinen yhteiskiinnitys valjaat ja panta ei natsaa, jos tavoitteena on saada koira rentoutumaan.

Sushilla on myös jo usempia lempinimiä: Susi, susi-koira, koira espanjan, Suski ja Susanna.

Päivä nro.5.

Maanantai 28.7.2014 klo 17.42

Tänään olen jo ehtinyt aamulla iloita, kun Sushi söi ulkona makupaloja ja oli nätisti pitkässä liinassa, että sai liikkua vähän vapaammin. Ulkona ei kuitenkaan ole niin vapautuneesti kuin sisällä, joten riehuminen tapahtuu edelleen vain sisätiloissa.

Ilmeisesti oli Sushille kova pala, kun hänen ensimmäinen suomalainen ystävänsä ja luotto-miehensä Tommi (avomieheni, joka vietti Sushin kanssa ensimmäisen päivän ja johon se turvaa...) oli viikonlopun pois. Sushi sekosi kun Tommi tuli illalla kotiin ja nyt nukkuu sen jaloissa.Olin sen kanssa myös pihalla juuri kun Tommi lähti salille ja Sushi olisi mielellään kaivautunut aidan ali perään. Sisälle päästyään se kuitenkin rauhoittui.

Olisikohan silläkin ollut vaikutusta tämän päiväiseen kriisiin, kun se ei syönyt mitään ja eilenkin söi tosi huonosti. Sushin pitäisi saada matokuuri, kun sen vatsa näyttäisi toimivan nyt ihan hyvin. En vaan tiedä miten saisin sen sille syötettyä, kun en haluaisi nyt heti kärkeen ainakaan antaa pillereitä väkisin ja ei oikein ole sellaista ruokaa, minkä se söisi niin ahnaasti, ettei huomaisi pilleriä.

Ruoka alkoi maistumaan, kun avasin uuden ruokapötkön. Olen tarjonnut sille pääasiassa valmista NEU.ta ja eka pötkö oli sen mieleen aluksi, mutta ei enää toisella aterialla, toinen pötkö oli ihan buu ja tämä Vogel-Neu oli nyt sitten ilmeisesti hyvää. On se tarkkaa....

Mielenkiintoista tutustua tällaiseen ilmiöön, kun omat koirat syö ihan mitä vaan ihan milloin vaan ja ihan miten paljon vaan.

Kerttu alkoi tänään sietää Sushia näköpiirissään, eli ei tarvita verhoa enää portin eteen. Treenailtiin oleilemista samassa tilassa (portti välissä) tänään ja se sujui taas paremmin.

Emma ja Sushi makoilivat oma-aloitteisesti n.metrin päässä toisistaan portin eri puolin.

Tänään ohjelmassa on yhteiskävelyä illalla, kunhan viilenee ja hiljenee.

Sushi on tänään ollut väsyneempi kuin muina päivinä (siksikin olin huolissaan kun se ei syönyt) ja tytöt olivat aamulla kahluureissulla, kun saatiin auto takaisin. Kaikki ovat siis koisanneet lukuunottamatta muutamaan pissalenkkiä ja pihalla hengailua.

Etupihalla Sushi ei syö makupaloja, vaan kuljettaa ne pihan reunoille ja piilottelee niitä. Sekös tyttöjä riemastuttaa omalla pihailuvuorollaan,kun toinen on tehnyt "makupalaradan" heille valmiiksi!

Sushin uusia puolia on orastava haukkuminen ja muu ääntely. Kohta täällä on ilmeisesti 3 mölyapinaa.

Päivä nro.4.

Sunnuntai 27.7.2014 klo 9.16

Ompahan tullut uutta rytmiä elämään uuden koiran myötä. Aamulla kukaan koira ei kyllä herätä, mutta päästäkseni lenkittämään kaikki ennen kuin on liian kuuma, olen noussut ylös kuuden aikaan. Päivällä on niin kuuma, ettei voi oikein muuta kun käyttää pikapissalla ja köllötellä pihanurmella, jos siinä sattuu olemaan varjoa tarpeeksi.

Sushi reipastuu silmissä. Nyt täytyy todenteolla pohjustaa palkitsemista (melko valikoiva makupalojen suhteen, lelut ei kelpaa ulkona ja ei ole mitään järkevää palkkiomerkkiä, millä merkata jotain käytännön asioita). Eli palkkiomerkki, johon koira reagoi ja vielä enemmän testata erilaisia makupaloja. Juustonpalat on kovin juttu tähän mennessä. "Naksutinkouluttajana" en löytänyt kotootani yhtään naksutinta ja auto lähti käymään Oulussa, joten en vielä tänään pääse mistään hakemaan! Huomenna sitten.

Kerttu edistyy omalla hitaalla,varauksellisella tavallaan. Katseltiin tällä kertaa olkkarissa lelun kanssa riehuvaa Sushia, joka välillä ryntäsi porttia kohti. Suoraan sanottuna tämä harjoitus meni paremmin, kuin nukkuvan koiran selän (!) katsominen viimeksi.

Kerttu teki myös omat jumppaharjoituksensa samassa "häiriössä", eikä mulla ollut sellainen olo että aikoisi hetkenä minä hyvänsä rynnätä kohti Sushia.

Ai niin! Sushi nukkui yksin olkkarissa yön! Illalla sillä oli ihan hullu meininki. Se taisi olla niin väsynyt, että oli ihan hysteerinen. Venkoili, puri käsiä (näykki hyvin varovasti..), keksi alkaa repimään vilttejä ja tyynyjä ja isompaa koirien tyynyä se teurasti pitkin olohuonetta. Meininki näytti myös vähän siltä, että tyynystä olisi saattanut tulla "lover"-eli stressi alkaa nyt varmaan purkaantumaan, kun on nyt vähän rentoutunut täällä.

Onhan tämä pitkälti kuin koiranpennun kanssa. Vaikka koira on jo 4, se on vähän niinkuin murrosikäinen, jolle maailma alkaa yhtäkkiä näyttää ihan erilaiselta. Eilen se murisi pihan ohi kävelleelle ihmiselle ja kaikki asiat mitä kävelyllä nähdään on aivan ihmeellisiä/epäilyttäviä.

Hauskaa oli kun tein aamulla lenkkien jälkeen tyttöjen jumppaharjoituksia, niin Sushi tuli katsomaan Emman tasapainotyynyllä voimistelua ja sepäs vasta ihmeellistä ja epäilyttävää olikin. Sillekin piti vähän murista.

Tuo vähän uutta näkökulmaa itsellekin tämä otus.

Päivä nro.3.uuden koiran kanssa.

Lauantai 26.7.2014 klo 13.16

Tänään on kolmas päivä "kotihoitokoiran" kanssa. Tänään se alkoi syödä makupaloja ulkona (melko valikoiva maku niiden suhteen), se pystyy käydä nukkumaan itsekseen (ei hermoile niin paljoa sitä kun mennään pois näkyvistä) ja perustarpeet hoituu (syö, nukkuu, pissaa ja kakkaa). Sen lisäksi se leikkii sisällä leluilla ja saa hepuleita. Ulkona on paljon enemmän varuillaan, eikä siksi pysty syömään tai leikkimään.

Meidän asunto on jaettu portein sillä tavalla, että makuuhuoneen ovella on portti, keittiön ovella on portti ja yksi portti jakaa koko asunnon kahtia (toisella puolella on työhuone ja olohuone). Kerttu on paljolti makuuhuoneen puolella, sillä siitä on tullut sille mieluisin nukkumapaikka ja toivon että se myös laskisi Kertun stressiä, kun saa nukkua mun kanssa samassa huoneessa. Emmakin nukkuu siellä, mutta tänään olen pitänyt sitä myös "välitilassa" (eteinen/halli, keittiö,kylpyhuone, tuulikaappi). Keittiössä ollessani otan tytöt oleilemaan samaan tilaan. Sushi on nyt kokonaan rajattu työhuone-olohuone-alueelle. Tietysti se on saanut tutustua koko asuntoon, kun tytöt on olleet uimareissulla tai mun kanssa töissä.

Haluan tarjota tytöille mahdollisuuden "päästä tauolle" tekemään kivoja omia juttuja sekä oleilemaan vapaammin ulkona ja paikoissa, joissa olen töissä (eli koirakouluilla).

Kertun kanssa harjoittelin tänään vähän aikaa kyljellään rentoutumista eteishallissa. Sushi nukkui portin takana siinä lähellä. Jopa nukkuva koira sai Kertun silmät leviämään ja sen olemaan tosi jännittynyt. No ei sentään reagoinut aggressiivisesti nukkuvaan koiraan. Broilerin sydämet auttoivat myös laskemaan kierroksia! Teen nyt tällaisia lyhyitä rauhoittumisharjoituksia Kertun kanssa, en vielä muuta. Tärkeää on että aina kun Kerttu näkee Sushin, tapahtuu jotain kivaa. Toivottavasti se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä positiivisen assosiaation luomiseen. Jos olisin tiennyt ettei Kertun jalka ole vielä kunnossa, en olisi ottanut hoitokoiraa ja siksi sen tuloakin siirrettiin keväältä kesäksi. Kertun olo ei varmaankaan ole paras mahdollinen ja siksi haluan antaa sen nyt yrittää rentoutua vähän ennen kuin aloitan mitään massiivista koulutusprojektia (korvaavia käytöksiä, tilannetreeniä, vastaehdollistamista)

Sushi on kyllä erityinen tapaus. Se on tässä parissa päivässä jo alkanut rentoutumaan (kävelee rauhallisemmin ulkona, syö makupaloja ja rauhoittuu portin taa-eikä vain kyttää mihin me mentiin), oppinut meidän "säännöllisen epäsäännölliset" rutiinit ja on lähes sisäsiisti (yhdet pissat olen putsannut työhuoneesta).

Koska isäntä lähti työreissulle viikonlopuksi, mun täytyy jättää Sushi tyttöjen ulkoilujen ajaksi yksin odottamaan. Täytyy nyt myös dokumentoida, miltä Sushi vaikuttaa sen ajan. Ajattelin myös nukkua päiväunet ja dokumentoida sen ajan. Jos se näyttää sujuvan rauhallisesti, yritän nukkua omassa sängyssäni ensi yön! Ekan yön isäntä nukkui Sushin kanssa olkkarissa ja viime yön minä. Yksinolo-harjoittelu on siis jo aloitettu ihan pienin piipahduksin esim.pihalle ja ainakin silloin Sushi on vaikuttanut "rauhalliselta" (se on aika rauhallinen muutenkin koko ajan, paitsi uloslähtiessä ja silloin kun se leikkii). Tosin vaikeaa sanoa vieraasta koirasta, miten se ilmentää stressiä. Ainakin se läähättää paljon, tosin onhan nyt kuumakin..

Uusi projekti.

Perjantai 25.7.2014 klo 16.13

Koska ei ilmeisesti ole muuten tarpeeksi tekemistä ja muutoksia elämässä, haimme eilen lentokentältä kotiimme kotihoitokoiran. Hän saapui Espanjasta lentokummien saattamana.

Sushi on koiran nimi ja sen historiasta tiedetään siitä alkaen, että se on virunut kurjalla koiratarhalla jo monta vuotta ja siitä miten se sinne on päätynyt, ei ole tietoa. Koiratarhalla on tehty paljon muutoksia positiiviseen suuntaan ja selliinsä unohdettu "pelkopurijaksi" luokiteltu Sushikin huomattiin uudestaan. Viime vuodenvaihteesta asti tarhalla on työstetty Sushin hihnapelkoa ja jokin aika sitten Sushi pääsi kotihoitoon Espanjassa ennen lentoaan Suomeen.

Kotihoidossa Sushia totutettiin autoon ja lentoboksissa matkustamiseen.

Niin monet ihmiset ovat auttaneet Sushia! Näin hyvä tilanne ei monellakaan tarhakoiralla ole...

Nyt Sushi on meillä kotihoidossa ja se opettelee kotikoiran elämää, jotta sillä olisi hyvät mahdollisuudet saada koti Suomesta.

Näin lyhyessä ajassa se on rentotunut niin paljon, että leikkii sisällä. Ulkona on hyvin jännittynyt kylläkin, mutta hyvänen aika,sehän tuli vasta eilen!

Projektia tässä on lähinnä se, että omat koirani hyväksyisivät tämän uuden tulokkaan.

Tänään Sushi ja Emma olivat yhdessä kävelyllä ja ne haistelivat toisiaan, enkä nähnyt mitään syytä puuttua niiden tekemisiin. Kävelimme puistossa Emma pitkässä liinassa ja Sushi 3m.hihnassa. Koirat olivat tosi rentoja ja toivonkin että Emman läsnäolo rauhoittaisi Sushia ulkona, sillä Emma ei juuri reagoi mihinkään ulkoillessaan ja se on kovin hyväntuulinen. Sisällä Emmallakin on sellainen puoli, että tuntemattomat koirat eivät saisi koskea sen tavaroihin tai ihmisiin, joten sisätiloissa en varmaan vähään aikaan uskalla ilman porttia koiria pitää.

Kertulle tämä sitävastoin on ollut vaikeaa, sillä se pelkää kaikkia vieraita koiria. Erityisen kamalaahan se on, jos toinen koira tulee hänen kotiinsa. Ollaan nyt tehty niin, ettei Kerttu edes näe Sushia, paitsi silloin kun ns.vastaehdollistetaan sitä eli palkitaan Kerttua rauhallisesta käytöksestä tiheästi.

Stressin poistoon meillä on Adaptil-haihdutin ja pannat koirilla. Vedessä on kukkatippoja ja koirat syövät Zylkeneä. Tärkeänä pidän myös sitä, että kaikille annetaan paljon omaa aikaa ja nyt on onneksi mahdollista esim.istuskella ulkona.

Varsinaista treeniä erilaisiin tilanteisiin aloitellaan kunhan pöly vähän laskeutuu.

Sushia totutetaan kyllä yksinoloon koko ajan hyvin pieniä hetkiä. Se hakee turvaa ihmisistä, joten helposti meistä muodostuu sille ainoa "turvallisuustekijä" ja meidän poistuessa paikalta sille "ei jää mitään". Olisi myös tärkeää, että Sushi malttaa odotella rauhassa portin takana, jos tytöillä on jotain actionia. Onneksi meillä on hyvin tilaa ja kohta on vielä enemmän, kun muutetaan omakotitaloon.

Tällä hetkellä asunto on jaettu portilla kahtia ja Kerttu on vielä toisenkin portin takana varmuuden vuoksi. Tarkoitus ei ole, että tällainen ratkaisu olisi pysyvä vaan lopulta päästäisiin ihan normaaliin koiraperheen elämään. Tähänkin asti on tilanteita joita varten olen tytöt laittanut joko yhdessä portin taa tai eripuolille porttia. Portit ovat helppo ja turvallinen tapa varmistaa, etteivät koirat mene ei toivottuihin paikkoihin tai tee ei toivottuja asioita. Varsinaista treeniähän se ei tietenkään korvaa, mutta ei toivotun käytöksen ennaltaehkäiseminen on tärkeää, jotta se ei pääse enää vahvistumaankaan. Joskus on myös tilanteita, joita ei jaksa harjoitella ja ylläpitää treeniä, jos tarve ei ole kovin suuri. Jos esim.vieraita käy harvoin, niin silloin on ehkä vain helpompaa pitää koirat vaikkapa portin takana, kuin tehdä jokin monumentaalinen koulutusprosessi jota täytyy vielä ylläpitotreenata, kun vieraita oikeasti käy niin harvoin. Kaikista asioista ei tarvitse tehdä niin suurta numeroa.

Annetaan nyt pölyn laskeutua ja punotaan juonia. Parhain tulos olisi Kertullekin uusi,hyvä koirakaveri ja meille uusi, hyvä koira! Toisiksi parasta olisi se, että Kerttu saa mahdollisuuden rauhassa tutustua koiraan ja oppia vähän luottamusta ja se että joku muu saa uuden, hyvän koiran.

Emman synttärit.

Perjantai 11.7.2014 klo 12.38

Emmakin saavutti 7-vuoden iän 10.7. Olimme koko perhe kahlailemassa sen kunniaksi. Kerttukin pääsi ensimmäistä kertaa tänä kesänä luonnon veteen. Voi sitä riemua!

Kertun kuntoutuminen loppusuoralla.

Perjantai 11.7.2014 klo 12.35

Kerttu kävi ottamassa viimeisen Cartrophen-pistoksen ja vielä fyssarin luona vesikävelyssä.

Tilanne oli taas parempi kuin viikko takaperin, mutta fyssari oli sitä mieltä, ettei Kertun pitäisi enää keventää/ontua ollenkaan ja kyllähän se vielä ympyrää mennessä keventää.Suoraan edetessään keventämistä ei enää näy.

Nyt meillä on hyvin kriittiset 2 viikkoa kotikuntoutusta ja sen jälkeen olka tsekataan myös kirurgian poliklinikalla, jos ontuminen ei lopu.

Kertun jumpat.

Torstai 3.7.2014 klo 15.28

Emman kuntoutuksessa pyritään nyt löytämään sopivaa liikuntaa ja kokeilemaan vaihtelevasti kahlailua, metsäkävelyä yms. Varsinainen jumppaaminen on tällä hetkellä  laatikon päällä tasapainottelua ja asennon vaihtoja.

Kerttu kipeytyi hieman tasapainotyynyllä temppuilusta, joten jätettiin tyyny nyt hetkeksi ja tehdään eturaajojen painonsiirtoja lattialla. Kävelyt n.15 min. 4-5 kertaa päivässä. Vielä yksi Cartrophen pistos jäljellä. Leikkauksesta on kulunut 8,5vko.

Kesällä kuntoon!

Torstai 26.6.2014 klo 11.52

Kuntoutujat harrastavat kesällä vesikävelyä, Kerttu sisätiloissa fyssarin vesitankissa ja Emma luonnonvesissä.

Kertun harjoitusohjelmassa on tällä hetkellä myös viikon välein annettavat Cartrophen-pistokset nivelen kuntouttamiseksi, hieronta ja jalannostoharjoitukset etujalkojen painonsiirtoa varten (keventää leikattua jalkaa muuten). Kertulle lupailtiin uintilupaa loppukesäksi....toivotaan parasta. Lempiharrastus uiminen on nyt nimittäin ollut jo yli puoli vuotta kiellettyä.

Emman kanssa yritän ulkoilla mahdollisimman vaihtelevissa paikoissa ja pohjilla. Fyssarilta sain viimeksi uusia ajatuksenpoikasia Emman treeniin. Sinänsä ei ole mitään lisättävää fyysiseen harjoitteluun, mutta Emmakin tavallaan tylsistyy näiden samojen korttelien kiertämiseen joten yritän huomioida enemmän liikuntapaikkojen vaihtelevuutta. Kun ympäristökin on kiinnostavampi, jaksaa Emmakin tsempata hieman pitempään. Kodin lähellä ulkoiltaessa se rupeaa hyvin nopeasti laahustamaan apaattisen näköisenä ja tuntuu ettemme saa lisättyä liikuntamäärää tästä nykyisestä.

Vedessä touhuaminen on varmasti parasta mitä mun koirat tietää ja vedessä kahlailua harrastetaan Emman kanssa nyt vähintään 3 kertaa viikossa.

Kertun sisäetsintä 22.6.

Sunnuntai 22.6.2014 klo 17.15

sisäetsintätreeni 22.6.

Sunnuntai 22.6.2014 klo 16.09

Tänään Emman treenit meni melkoisen päin prinkkalaa. Emmalla on elämänsä ensimmäinen valeraskaus (7v.) ja luulen että sekoilun määrä on siksi korkea tällä hetkellä.

Keskeytin sen treenin kaksi kertaa, kun se sinnikkäästi tarjosi tyhjää, kannetonta "hajupurkkia", jota käytin häiriönä.

Kolmas treeni, jossa häiriönä oli metallikantinen, lasinen sokerikko (sokeritkin sisällä!) meni ihan hyvin. Mulla oli vaan makupalat pöydällä mistä lähdin niitä hakemaan ja ilmaisu katkesi siihen. Emman kanssa pitäisi työstää ilmaisuun kestoa muutenkin...Kolmannessa treenissä se myös tekee nopean virheilmaisun, mutta päätin olla välittämättä siitä, kun se ei jää jumittamaan asiaa vaan ikäänkuin tajuaa itsekin heti, että nyt meni pieleen.

Kerttu sitävastoin loisti! Etsii iloisesti ja kärsivällisesti, ei ilmaissut tyhjää "hajupurkkia" vaikka käy tsekkaamassa sen useita kertoja. Kertulle on myös melko uutta se, että haju on korkeammalla kuin lattiatasossa ja esim.kassissa tai vaatteissa/taskuissa.

Päätin itse kuljettaa kameraa, jotta kuva on vähän skarpimpaa ja koira pysyy ruudussa,eikä huitele jossain näkymättömissä. Ja myöskin sen takia, että keskittymällä tekemään jotain, ei anna koiralle vahingossa vihjeitä.

Kertun sisäetsintä 13.6.

Perjantai 13.6.2014 klo 16.04

Sisäetsintä 13.6.

Perjantai 13.6.2014 klo 16.03

Hajutreeni 13.6.

Perjantai 13.6.2014 klo 13.29

Tänään jatkettiin keittiössä treenaamista.

Käytin tosi isoa hajupitoisuutta ja sitten sellaista "normaalia" hyppysellistä etsinnässä numero kaksi.

Voi, voi...Emmalle suolasirotin oli liian suuri häiriö. Minigrip-pussi, jossa on ollut nameja ei taas häirinnyt mitenkään! Itse ajattelin asian kyllä toisinpäin, mutta siinä se taas nähdään! En anna sen enää arpoa, vaan keskeytän treenin heti, kun tulee väärä ilmaisu. Täytyy keksiä lisää välimuotoja lasi-ja metallipurkista, jollaisia treeneissä on käytetty. Eiliset juomalasi ja mitta-astia toimivat hyvin.

Kertulla sitävastoin meni muuten oikein hyvin kaksikin treeniä, mutta hän unohtui maistelemaan Hibiskusta yhdellä kertaa, eikä malttanut ilmaista. Ehkäpä mun olisi pitänyt palkita heti, eikä odottaa ilmaisua.

Pahoittelen taas "treenigearejani". Olen kohta varmaan kuuluisa kalsari-treeniasuistani.

Videot ilmestyvät tänne tänään, jahka saan ne toimivaan muotoon.

Sisäetsintä.

Perjantai 13.6.2014 klo 11.59

Keittiössä 1 etsintä per nokka. Alue siis aika pieni.

Häiriönä juomalasi ja metallinen mittakuppi, joihin en ole koskenut äskettäin käsin.

Hajulähde tilassa n.tunnin verran ennen treeniä.

Emma tutki kyllä häiriöastiat, mutta ei ilmaissut niitä! Oikea hajuastia oli kukkaruukun sisällä, jotta ei näkyisi. Sen Emma ilmaisi heti, empimättä.

Huomasi ettei olla treenattu keittiössä paljoakaan, selvästi ei ollut sellaisia "vakkaripaikkoja", mitkä käydään rutiininomaisesti tarkistamassa. Selvästi myös nenä käy aktiivisesti.

Paljon haistelua tapahtui paperinkeräyksen kohdalla ja sellaisen vetolaatikon  kohdalla, missä pidetään Liptonin teepusseja (joita koirat on myös opetettu etsimään). Jos olisivat ilmaisseet laatikon, olisin palkinnut siitäkin. Molemmat etsittävät hajut (tee ja hibiskus) ovat saman vihjeen alla.

Kertun treenistä ei ole juuri muuta mainittavaa. Se meni hyvinkin samalla tavalla.

Nosework

Tiistai 10.6.2014 klo 11.30

Olemme Emman kanssa treenanneet uutta hajua teen lisäksi erikoisetsintään.

Emma on harjoitellut Hibiskuksen etsimistä.

Sisäetsintä sinänsä ei ole mikään juttu, koska sitä on tehty monta vuotta. Samoin hajun tunnistaminen sujuu.

Hajuerottelukin sujuu purkkiradalla, mutta heti jos siirrän purkit pois purkkiradalta ympäri huonetta, Emma ilmaisee mitä vain purkkia. Tämä siksi, että emme ole käyttäneet tyhjiä purkkeja häiriönä vaan etsinnässä on aina vain yksi oikea purkki tai sitten haju jossain muussa astiassa tms.

Työstimme uutta hajua sisäetsintäkurssilla ja projektina oli myöskin häivyttää ohjaajaa eli mua pois tilanteesta, jotta koira ei koko ajan tarkkailisi mun tekemisiä ja liikkeitä arvioidakseen palkkion saapumista.

Käytännössä siis olen siirtynyt syrjemmälle ja joku muu henkilö katsoo Emman työskentelyä ja naksauttaa oikeasta ilmaisusta.

Tavoitteena nyt onkin:

-vaihdella hajupitoisuuksia selvästi enemmän

-käyttää uusia häiriöitä, kuten tyhjiä purkkeja ja piilotusta vaatteisiin ja laukkuihin

-antaa hajun levitä ennen etsintää kauemmin huoneeseen, josko koira saisi jo vähän kauempaa "hajusta kiinni" ja tämä tarkentaisi etsintää ja aktivoisi haistelua.

-opetella suunnittelemaan treeniä paremmin ja dokumentoimaan sitä videoiden myös kotona.

Ensimmäinen treeni kotona oli ihan fiasko, sillä piilotin oikean purkin ja jätin esiin useita purkkeja isolle alueelle. Annoin koiran myös arpoa ja vaihdella ilmaistavia purkkeja, mikä on ihan typerää, koska aikaansaa hätäännystä ja hätiköityä työskentelyä. Ja tämän tiesin jo etukäteen...

Seuraava treeni, missä annoin hajun levitä kauemmin ensin ja etsintäalue oli huomattavasti pienempi/häiriöpurkit lähellä oikeaa. Ekalla kerralla Emma ilmaisi väärin ja vihelsin pelin heti poikki.

Heti seuraavalla toistolla Emma rupesi skarppaamaan ja todella haisteli ympäristöä. Oikea purnukka löytyikin ilman virheilmaisuja.

Kerttu osoittautui jälleen nopeaksi oppijaksi ja oli ainakin yhtä hyvä kuin Emma, vaikka hänen kanssaan ei ole nyt niin paljoa harjoiteltukaan.

Ensimmäinen toipumisvaihe takana!

Tiistai 10.6.2014 klo 11.17

Tänään on kulunut 4 vko. ja siihen päälle 2vko.lisälepoa. Kerttu hiukan keventää jalkaa edelleen, mutta omaan silmääni toipuminen näyttää hyvältä.

Helpottavaa, että voidaan lisätä liikuntaa. Turhauma koiran käytöksessä näkyy valitettavan hyvin. Koska Kerttu tekee kaikki asiat niin raivona, täytyy sen kanssa tekemistä ylipäätään vähän rajoittaa.

Aidattiin omaa pientä pihaa, että Kerttu saisi oleskella vähän enemmän ulkona. Valitettavasti pihamme on etupihan puolella ja siinä heti pensasaidan toisella puolella on lasten leikkipiha. Pihakäytöstä ei ole vielä harjoiteltu, sillä nyt vasta ollaan saatu raivattua pihaa ja kasvatettua siihen nurmikkoa.

Toivotaan että Kertun toipuminen etenee odotetusti, sillä meille on tulossa "perheenlisäystä" ensi kuun lopussa. Olen lupautunut ottamaan Espanjasta saapuvan,n.4-vuotiaan,leikatun uroskoiran meille kotihoitoon. Koira on elänyt tarhalla kolme vuotta ja hän tarvitsee kotielämään ja yhteiskuntaan sopeuttamista ennen kuin voisi harkita adoptiota omaan kotiin.

Tosin mulla on tässä sellainen taka-ajatus, että mikäli vain tytöt hyväksyvät jossain vaiheessa tämän otuksen perheenjäsenekseen, hän voi toki jäädä meillekin asumaan!

Toipilaan ulkoiluttaminen.

Keskiviikko 4.6.2014 klo 20.41

Ilmat ovat olleet upeat ja Emma onkin päässyt mm.kahlailureissuille. Sääliksi kävi Kerttua, jota vielä "makuutetaan sisällä". Tokihan sitä kaikenlaista puuhaa voi keksiä sisälläkin, mutta Kertullekkin soisi vähän raitista ilmaa. Kerttua ei saa liikuttaa yhtään enempää kuin on pakko, niin piti keksiä hänelle rauhallista ulkona oleilua.

Kuvassa iltapala on viljelty pihanurmikolle ja sen saa sieltä nuuskutella ja syödä. Samalla koirien virikkeistymisen lisäksi tulee tehtyä vastaehdollistamista pihan ääniin ja ohikulkijoihin...Huvi ja hyöty kannattaa aina yhdistää!

Lue lisää »

Seuraava potilas osa 3.

Tiistai 3.6.2014 klo 12.33

Kertun toipuminen aikataulun mukaan:

3.päivää leikkauksen jälkeen, jätetään yksi kipulääke pois.

2.viikkoa. Jätetään toinenkin kipulääke pois (jäljellä Gabapentin, jota vedetty jo vuoden vaihteesta asti) ja poistetaan tikit. Haava parantunut tosi hyvin ja jalka toimii jo lähes normaalisti.

2,5 viikkoa.Lauantaina Kerttu säntää linnun perään hihnassa ja ontuu sen jälkeen pahasti. Hirveä huoli, mutta levolla parempi jo aamulla ja seuraavana päivänä jne. Maanantaina soitetaan lääkäriin ja kysytään neuvoa. Tiistaina Kertulle kontrollikäynti  sen sijaan, että piti aloittaa Cartrophen-pistokset ja fysioterapia. Lepoa lisää 2 viikkoa ja siirretään fyssaria ja pistoksia.Lisätään vielä toinen kipulääke. Tunnusteltaessa ei tunnu että mitään olisi varsinaisesti revennyt,eikä merkkejä sisäisestä verenvuodosta. Tilanne myös levolla parantunut, jota ei olisi tapahtunut jos sieltä olisi revennyt/hajonnut jotain.

Nyt tilanne on se, että leikkauksesta kulunut 4 viikkoa, mutta toipumisen viivästyessä alkulepoa nyt vielä viikko. Sitten kokeillaan uudestaan fyssaria ja Cartrophen-pistoksia. Toivotaan ettei tarvitse enää pelästyä noin pahasti ja toipuminen sujuisi alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Kerttu on tapansa mukaan sitä mieltä, että hänessä ei ole mitään vikaa ja että fyysisiä puutteita voi korvata kovalla vauhdilla. Kovin työ tässä onkin "pitää Kerttua rauhallisena", kun se on niin turhautunut ja muutenkin varsin reaktiivinen. Tässäpä taas hieno esimerkki siitä, mitä koiralle tekee liikunnan ja tekemisen puute.

Kuvassa Kerttu on tikkien poistossa ja samalla harjoiteltiin odotellessa rauhallisesti makoilua lääkärin pöydällä. Siitä on ollut tosi paljon hyötyä kipeän koiran kanssa, että osaa asettua tutkittavaksi ilman vääntämistä ja pakottamista. Silloin koira on jo lähtökohtaisesti paljon rennompi.

Seuraava potilas osa 2.

Tiistai 3.6.2014 klo 12.13

Toisena päivänä leikkauksen jälkeen potilas Saarinen alkoi jo näyttää elonmerkkejä. Tarpeiden tekeminen onnistui normaalisti, ruoka maistui ja juominen sujui normaalisti.

Kerttu alkoi myös seurailla ympärillään tapahtuvia asioita ja heilutti häntää kun aamulla herättiin.

Kolmantena päivänä hän törötti sängyn vieressä, kun kuuli heräämisen ääniä. Koirat saivat oleskella yhdessä valvotusti ja molemmat olivat siitä iloisia.

Mua häiritsi Kertun toikkarointi "gramofoni/lampunvarjostin" päässä ja viimeinen niitti oli, kun huomasin että se pystyy rapsuttaa haavaa takajalallaan, jolta ei kauluri paljon suojaa.

Ompelin Kertulle oman pyjaman, joka olikin mukavampi ja sen kanssa mahtui myös lempinurkkaan lepäämään.