Ulpun kotiutuminen.

Mulla oli melko ruusuinen kuva siitä, että Ulpu olisi meillä heti kuin kotonaan ja koirat olisivat heti parhaita ystäviä.

No näimpä ei olekaan. Alunperin ajattelin, että Ulpu pelkäisi Mursikia, joka on iso ja musta sekä hyvin innokaskin. Vielä mitä! Nehän ovat kuin paita ja peppu. Eli tässä muutamassa päivässä ei ole epäilystäkään etteikö Ulpu ja Mursik voisi elää onnelisina elämänsä loppuun saakka. Ne leikkivät sydämensä kyllyydestä ja vaikka Ulpu on aika tiukka, terävä ja paimenkoiramainen neiti, niin Mursikhan ei ole moksiskaan.

Sushilla ja Ulpulla taasen, vastoin odotuksia ekan tapaamisen jälkeen, ei ole kovinkaan samanlainen meininki. Sushi ei halua riehua ja sekoilla niin kuin nuoriso ja siksi murisi aluksi Ulpulle halutessaan tilaa. Sushi kuitenkin menee aina itse pois ja väistää, eikä todellakaan ole mikään tappelija. Mä olin myös niin hölmö, että altistin Sushin tuonne riehuvan "nuorison" jalkoihin. Toki itse valvoin koko ajan tilannetta, että kaikki menee hyvin.

Toisena päivänä kävi vähän ikävä juttu, kun Ulpu oli jemmannut illalla saamansa hammasharjaluun ja se löytyi seuraavana aamuna. Löytäjä oli Sushi ja Ulpu hyökkäsi Sushin päälle puolustaessaan resurssiaan. Siitä seurasi pieni rähinä, joka loppui kyllä itsestään, eikä siinä nyt sinänsä ollut mitään ihmeellistä. Tämän jälkeen Ulpu on mielestäni kuitenkin ollut Sushin tapauksessa tarkempi resursseistaan. No onhan se Mursikinkin kanssa, mutta kuten sanoin Mursik ei siitä piittaa. Sushi taas on vähän rassukka ja alkoi myös varoa Ulpua.

Nyt meillä on ollut "annetaan pölyn laskeutua" tilanne, eli Sushi ja Ulpu on tavannut vain hihnassa tai sisällä portin eri puolin. Nyt vain hyviä fiiliksiä toisesta koirasta, etteivät ala inhota toisiaan heti aluksi.

Muutenhan täällä on rauhallista, Ulpu alkoi eilen nukkua hyvin (oli aika levoton ekat pari päivää) eikä enää esim.pelästy avopuolisoani, jos on nukkumassa ja avopuoliso putkahtaa jostain. Olen halunnut siksi myös rauhoittaa Ulpun nukkumisen, jotta saisi tarpeeksi lepoa näin alkustressinkin takia, niin päätin että se saa nyt kuten aiemmatkin tulokkaamme, opetella ensin olemaan ja nukkumaan meidän koirien huoneessa itsekseen. Tarkoitus olisi että Mursik siirtyy sinne sen kaveriksi jossain vaiheessa, mutta nyt alkuinnostuksessa en usko, että Mursik antaisi Ulpun nukkua tarpeeksi.

Nyt kun näitä ajatuksia jäsentää kirjoittamalla ja toki olen yrittänyt jutella myös mm.kollegoiden kanssa, niin hyvällä mallillahan asiat on ja nopeasti Ulpu vaikuttaa kotiutuvan. Nyt pitää vaan muistaa pitää pää kylmänä, muistaa että tarvitaan aikaa-aikaa ja aikaa sekä kärsivällisyyttä. Tämä nyt erityisesti koirien tutustuttamisessa toisiinsa.

Ulpu on kyllä omana persoonanaan oikea dream come true. Se itseasiassa muistuttaa monella tapaa edesmennyttä Kerttua ja on "kuin ihmisen mieli". Ties mitä me vielä saadaan aikaan!