Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Elämä on luopumista.

Torstai 17.8.2017 klo 11.45


Otsikon alle voisi toki lähteä kirjoittamaan vaikka kuolemasta, mutta nyt oli tarkoitus kirjoittaa pinnallisemmin asioiden haluamisesta ja siitä että kaikkea ei voi saada.

Mä haluaisin uuden auton, uudet lattiat, uusia vaatteita, herkutella joka päivä rasvaisilla herkuilla, koiria, kissoja...

Näitä asioita en voi saada, sillä ei ole varaa, aikaa tai se ei vaan ole järkevää eläinten tai ihmisten hyvinvoinnin takia.

Eli "ainahan sitä haluta saa". 

Myös koiran elämässä on paljon asioita, joita ne haluavat mutta eivät voi saada. Katukoiralla on vapaus, mutta ei juuri muuta. Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi on koirallekin tärkeää. Niitä toivottavasti kotikoiralla riittää, mutta se ei ehkä osaa arvostaa näitä asioita samoin kuin se arvostaisi riistan jahtaamista ja epämääräisten asioiden syömistä sekä sitä, että voisi seurailla hajuja vaikka tuntikausia.

Paljosta täytyy siis osata luopua. Koiralle kun ei voi asioita selittää, täytyy ne opettaa toisella tavalla. Toistamalla sitä minkä haluaa tehdä koiralle kannattavaksi (lisätä) ja minkä kannattamattomaksi (vähentää).

Mun ensimmäiset koirat Kerttu ja Emma ovat ehkä eniten halunneet syödä kaikkea ja niitä on opetettu luopumaan ja irroittamaan erilaisista suuhun otettavista asioista. Parhaan tulokset luopumistreenissä saa, kun opettaa koiralle vaihtokauppaa. Eli ei ainostaan menetä tavoittelemaansa asiaa, vaan saa vaihtokaupassa jotain tilalle.

Tietysti tuli kokeiltua myös vastakkaista tekniikkaa, eli kun koira pyydystää myyrän, menet siihen viereen hysteerisenä huutamaan ja yrität kaivaa sätkivää myyrää koiran suusta. Tämä opetti Emma-corgin nielaisemaan myyriä salamannopeasti, pureksimatta.

Raatojen lisäksi esim.ulosteiden kaivaminen koiran suusta on epämiellyttävää puuhaa. Kokemuksesta voin siis suositella luopumisharjoittelua jo ennakkoon.

Mursikin kanssa on tehty TODELLA paljon luopumistreeniä. Se kun on hurjan motivoitunut asioiden syömisestä, kanniskelusta, tuhoamisesta, jahtaamisesta, haistelemisesta...

Tämä motivaatio on voittanut usein yhteistyön minun kanssani. Kilpailussa ympäristön vahvisteet vastaan ohjaajan tarjoamat vahvisteet, tapaavat ympäristön eksoottiset vahvisteet voittamaan. Ohjaajan tarjoamat vahvisteet on kuitenkin jo aika nähty ja niitä on taatusti luvassa jatkossakin, oli kyse sitten leluleikistä, makupaloista tai sosiaalisesta palkitsemisesta.

No onneksi voi aina käyttää käänteispsykologiaa ja ottaa ympäristön vahvisteet käyttöön!

Pohjataitoina kontakti ja luopuminen, koiraa voi palkita myös ympäristön vahvisteilla. Tässä tapauksessa hajuilla:


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini