Oikeus liikkua.

Työssäni törmään jatkuvasti siihen, että koirat saavat aivan liian vähän liikuntaa ja siihen että monet koirat eivät saa koskaan liikkua vapaana.

Lain mukaan koirien irtipitäminen on luvatonta melkein milloin vaan ja missä vaan. Taajamassa erityisesti.

Näin olen toteuttanut vapauden riemua eri asumisympäristöissä: 

Rescuekoiraa ei voi pitää aluksi irti missään, kun on suuri riski karkaamiselle.

Sushi muutti meille kun asuimme Malmin lähellä luhtitalossa. Sushin ulkoilut olivat aluksi hengailua ulkona paikoissa, joissa on hyvin tilaa ympärillä. Kotimme lähellä tämä tarkoitti puistoa. Puistossa Sushilla oli pitkä liina (10 metriä), jossa harjoittelimme mm.luoksetuloa ja se sai juosta liinan mitan verran. Lelupalkkion jälkeen Sushi sai yleensä hirveät juoksuhepulit ja minä yritin myödätä liinalla, jotta se pääsi pinkomaan.

Kun luoksetuloa oltiin viikon verran harjoiteltu, aloimme käydä myös koirapuistossa kun siellä ei ole muita. En halunnut että jäämme sinne jumiin vieraiden koirien kanssa, jos en saakaan Sushia pois sieltä ja en myöskään halunnut Sushille huonoja kokemuksia toisista koirista.

Sushilla oli puistossakin ensin liina, sillä en voinut olla varma toimiiko luoksetulo myös siellä. Kun sain varmuutta luoksetuloon, jätettiin liina pois ja sitten pääsikin oikein kunnolla rehaamaan. Emma ei leikkinyt Sushin kanssa ja ei Sushi aina puistossa juossut. Tärkeänä pidin kuitenkin, että päivittäin on mahdollisuus juoksemiseen ja luoksetulotreenillä saa myös juoksemista aikaiseksi. Sitä ei voi muuten harjoitella liikaa!

Mursik muutti tänne meille maalle ja meillä on täällä iso aidattu piha. Piha-aita tosin on mitoitettu pienemmille koirille, joten verkotimme matalan aidan yläosan vielä varmuudeksi. Talvella aitausta ei lähdetä sen kummemmin rakentelemaan, mutta täysin luotettava aitaus ei tällä hetkellä ole. Siksipä Mursik on pihalla vain valvotusti.

Mursik oli aluksi pihallakin liinassa ja sitten liina laahaten perässään varmuudeksi. Pihalla luoksetulo kyllä toimii sillä mallikkaasti, joten ensimmäisellä viikolla se pääsi jo juoksemaan pihalla vapaana. Tuosta nuoresta aktiivisesta koirasta sen näkee hyvin, että sen pää räjähtäisi jos ei pääsisi juoksemaan. Lisäksi nuo vemmelsääret eivät kyllä pääse täyteen askelpituuteensa ja liikerataansa hihnassa köpöttelemällä. Vapaana liikkuminen on avain myös terveeseen kasvuun.

Lenkeillä Mursikilla on yleensä 5 tai 10 metrinen liina, riippuen ollaanko metsässä vai pellolla. Silloin sen ei tarvitse rajoittaa askelpituuttaan ja liikkua esim.peitsaamalla, kuten katukävelyssä huomaa tapahtuvan. Se voi myös jäädä haistelemaan hetkeksi, eikä meidän kaikken tarvitse pysähtyä kun se voi pinkoa meidät kiinni.

Käytiin myös Touhu&Temmellys-nimisessä koiraulkoilupaikassa Kellokoskella. Vuokrasimme sieltä hehtaarin kokoisen aitauksen kaverin ja kaverikoirien kanssa ja sielläpä vasta riittikin tilaa temmeltää. Paikka oli mukava myös siksi, että vähän epäsosiaalisemmatkin koirat pärjäsivät siellä, kun on tarpeeksi tilaa ja myöskin kaikenlaista puuhaa ja tutkimista pelkän kaahottamisen sijaan.

Kerttu-mummelilla on niin hyvä luoksetulo, että sen saa pois mistä vaan. Niinpä se saakin olla paljon vapaana luonnossakin ja se sopiikin nivelrikkoisen mummokoiran liikunnaksi parhaiten. Uimisen lisäksi.

Kerttu on harjoitellut luoksetuloa 10 vuotta ja kyllä, palkitsen sitä siitä edelleen lähes joka kerta. 

Sushi on harjoitellut luoksetuloa 2,5 vuotta. Olen saanut sen pois riistan perästä, mutta en pidä sitä metsässä vapaana, sillä en luota sen luoksetuloon 100% kuitenkaan. Sushi ei yleensä juoksentele muuten vaan, joten sille lenkit menevät hyvin fleksissä. Se ravaa yleensä tasaista tahtia kaikki lenkit. Pihalla ja pellolla se saa juosta Mursikin kanssa tai leluilla leikkiessään.

Vapaana liikkumiseen liittyy vahvasti myös psyykkinen puoli. Se on mielestäni aivan välttämätön virike koirille. 

Liikunnan puolesta väsyttävää rasitusliikuntaa saa uimisesta, kahlaamisesta (vedessä tai lumessa), vetoharjoittelusta (tarkoitan nyt lähinnä vetovyö-tyyppistä liikuntaa, jolloin ohjaaja esim.juoksee, hiihtää tai pýöräilee ja matkaa kertyy kunnolla vauhdikkaassa ravissa/laukassa) tai vaihtelevassa maastossa liikkumisesta. Myös tasapainoharjoittelu, joka vaatii koiralta myös keskittymistä, väsyttää toisella tavalla kuin ainoastaan fyysisesti rasittava liikunta.

Olen asunut koirineni kaupungissa, lähiössä, taajamassa ja aivan skutsissa. Kaupungissa asuttaessa mulla ei ollut autoa. Kaikissa asumismuodoissa pienelläkin vaivannäöllä koirat ovat päässeet päivittäin liikkumaan vapaana tai ainakin vapautta simuloiden pitkässä liinassa/aitauksessa. Ja lisäksi en ole tarvinnut autoa koirien liikuttamiseen. Nyt se tietysti helpottaa melkoisesti, kun koiria on jo kolme ja työmatkaa 100 kilometriä. Mutta siksi me asutaankin nyt maalla järven rannalla, keskellä metsiä ja peltoja. Ja koirat pääsevät liikkumaan monipuolisesti ilman autoakin.