Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Yhteislenkit.

Maanantai 5.12.2016 klo 22.56


Meillä koirien tutustuttaminen toisiinsa on aloitettu yhteislenkeillä silloin kun perheeseen on muuttanut aikuinen koira.

0332.JPGTilanteet tapaavat kärjistyä ahtaissa sisätiloissa ja kaikki koirat eivät tule heti toimeen ventovieraiden koirien kanssa. Yleensä tavataan ajatella, ettei aikuinen koira tee pahaa pennuille, koska pennuilla on ikäänkuin "pennun suoja". Tämäkään ei aina pidä paikkaansa, mutta harvemmin aikuinen koira pitää pikkupentua samalla tavalla uhkana kuin toista aikuista koiraa, jota se ei tunne.

Koska koirien kielessä elekielellä on merkittävä rooli ja myöskin hajut on tärkeä tapa saada informaatiota, on yhteislenkit siksi hyvin perusteltu tapa tarjota mahdollisuus tarkkailla toista koiraa riittävältä etäisyydeltä ja saada siitä hajuinformaatiota.

Joillekin koirille voi riittää yksi lenkki ja sitten ne ovat sen verran tuttuja, että myös sisällä  osataan toimia yhdessä.

Meillä näin ei valitettavasti ole.

Edes koirien elekielen ja diplomatian mestari Sushi ei tykännyt Mursikista, joka ilmeistyi meidän pihalle riehumaan. Nyt ne jo leikkivät yhdessä joka päivä.

Kertun tapauksessa aloitettiin pelaamalla hajukortti. Ensimmäisinä päivinä Kerttu ei edes nähnyt Mursikia. Pyrimme laskemaan kierroksia ja pitämään stressitasot alhaalla.

Kun pöly oli vähän ehtinyt laskeutua näytettiin Kertulle Mursik ulkona pellolla ja tosi kaukaa. Siksakattiin pikkuhiljaa lähemmäs (ei siis kuljeta suoraan kohti) ja Kerttua palkittiin Mursikin rauhallisesta katsomisesta. Mursikia palkittiin rauhallisena pysymisestä, tosin siinä ei onnistuttu kovin hyvin. Tärkeintä oli kuitenkin, että Kerttu pysyy rauhallisena. Tässäkin tilanteessa huomasi, että Kerttu tunnisti Mursikin hajun perusteella, eikä se kiihtynyt samalla tavalla kuin jos olisi nähnyt ventovieraan koiran töröttävän meidän talon viereisellä pellolla.

028.JPG

Siitä asti on pyritty viemään Kerttu ja Mursik yhteiskävelylle joka päivä. Nyt käymme jo kaikkien koirien kanssa yhteiskävelyllä. Sushi ja Mursik lenkkeilevät paljon enemmän kuin Kerttu-mummo, mutta pyrimme joka päivä ottamaan Kertunkin mukaan yhdelle lyhyelle kävelylle.

Sisällä koirat on pidetty erillään. Sushia tämä haittaa kaikista vähiten, sillä se ei ole koskaan saanut olla näin paljon meidän sängyssä kuin nyt! Mursik taasen oli aluksi varsinkin melkoinen itsemurhakandidaatti ja lisäksi sen kanssa ei ollut varmaa miten sisäsiisteyden laita on sekä oli tärkeää harjoitella yksinoloa alusta alkaen,joten sille on portein rajattu oma turva-alue. Sieltä se näkee ympärilleen ja on menossa mukana. Lisäksi sillä voidaan pitää paljon puruluita,Kongeja yms. esillä koko ajan. Muuten vanha rouva Kerttu kävisi popsimassa kaiken mahdollisen syötäväksi kelpaavan.

Aiemmin Emman ollessa kehissä, oli vaara myös ruokakiistoista. Nythän poikaparat antavat heti periksi Kertulle, joten tappeluiden riski on kyllä erittäin pieni, mikä on ihanaa. Kertun linjoja täytyy kuitenkin vahtia, kun se on nivelrikkoinen ja liikuntaakin tulee aiempaa vähemmän. Sen ei tarvitse paljoakaan saada ylimääräistä ravintoa, varsinkaan penturuokaa, kun se jo lihoo.

Sisällä on kuitenkin Kertun kanssa harjoiteltu rauhallisesti katsomista myös portin takaa, että se suhtautuisi rauhallisesti portin takana liikkuvaan Mursikiin. Mursik kun ei ole aina suinkaan kovin rauhallinen muiden koirien kanssa, vaikka onkin muuten jo sisällä hyvin rauhallinen ja on kaikille koirille hyvin ystävällinen.

Näin pyrimme rakentamaan koirille myönteisen kuvan uudesta tulokkaasta ja myös säästämään uuden tulokkaan vanhempien raivoamiselta.

Näin olemme Sushin aikoinaan tuoneet perheeseen, jossa on jo epäsosiaalinen ja resurssi-aggressiivinen koira. Nythän Kerttu ja Sushi ovat jo ihan kuin vanha pariskunta! Kun Emma vielä oli kuvioissa, sen resurssi-aggressiivisuus hälveni oikeastaan vain sillä, että luottamus koirien välillä ajanmittaan kasvoi. Tokihan luottamusta olisi horjuttanut se, jos tappeluita ja ikäviä tilanteita olisi päässyt syntymään. Siksi ennaltaehkäisy ja erilaiset järjestelyt niiden välttämisen suhteen ovat tärkeitä.

Negatiivista assosiaatiota vahvistavat myös ihmisten negatiiviset tunteet tai käytös. Itse koen tärkeäksi koirieni kanssa, että myös itse olen rento, rauhallinen ja ystävällinen. Siksi on myös tarpeellista opettaa koirille käytöksiä ja toimintamalleja jo etukäteen, jotta niille ei tarvitse karjua ja niitä ei tarvitse fyysisesti ohjata. Voin aina ystävällisesti pyytää koiria tekemään jotain ja monesti jopa ikävän näköinen kyräily on loppunut siihen, että pyydän koiria tekemään jotain kivaa. Heti kaikki ovatkin hyvällä fiiliksellä touhuamassa ja kyräilyt unohtuvat. Käytösten suorittamisen tunnetila taas kytkeytyy vahvasti siihen, miten pyydetyt käytökset on alunperinkin opetettu. Koska kaikki asiat on opetettu palkitsemalla ja hyvällä fiiliksellä, muuttuu fiilis hyväksi myös silloin kun opettua käytöstä suoritetaan, oli kyseessä sitten lelun tuominen, käsikosketus tai pedille meno ja paikallaan pysyminen.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini