"Minulla on 1,5-vuotias seropi narttu, joka on tullut minulle eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Yksinolo tuottaa koiralleni suuria ongelmia. Yksin olleessaan se haukkuu, järsii huonekaluja ja tekee tarpeitaan sisälle, vaikka käytän koiran aina pitkällä lenkillä ennen kuin se jää yksin. Asun kerrostalossa ja koiran haukkuminen ja ulvominen on jo saanut naapurit hermostumaan. Edistystä ei tunnu tapahtuvan, vaikka kuinka yritän totuttaa koiraa yksinoloon ja väsyttää sen ennen yksin jäämistä lenkkeilyllä ja aktivoinnilla. Koira joutuu aina olemaan työpäivän ajan yksin kotona. Olen ajatellut hankkia koiralle sitruunapannan, että saisin edes naapureita häiritsevän haukkumisen loppumaan. Mikä avuksi?"
Ensinnäkin olisi hyvä selvittää, mikä koiraa todella vaivaa?
Koira voi haukkua jostain syystä tai virtsata sisälle, koska sillä on jokin tulehdus tai koska se ei ole täysin sisäsiisti. Tavaroiden järsiminen voi olla vaan koiran mielestä hyvin viihdyttävää tekemistä, jota ei kannata tehdä silloin, kun isäntäväki on kotona.
Aluksi pitää selvittää onko koira täysin terve ja sen hyvinvointia olisi muutenkin hyvä kartoittaa.
Isäntäväen haastattelu olisi tarpeen myös ongelmakäytöstä koskien.
Tilanteen kartoittamiseksi koiraa tulisi seurata jo kotoota lähtiessä, yksinolon aikana ja kotiin palattaessa. Paras keino olisi videoida koiraa, kun se on yksin.
Jos mitään erityisiä syitä yksittäisille käytöksille ei löydy, kyseessä voi olla yksinolo-ongelma. Yksinolo-ongelma voi olla sidonnainen tiettyyn paikkaan tai tilanteeseen. Varsinainen eroahdistus on aika harvinaista ja siinä on kyse koiran riippuvuudesta tietyn ihmisen seurasta. Näissä tapauksissa koira ei voi olla minuuttiakaan erossa tästä tietystä henkilöstä ahdistumatta.
Yksinolo-ongelma voi myös olla lievempää turhautumista tai varsinaista yksinolopaniikkia.
Esiintyykö ongelmia vain kotona? Pystyykö koira olla yksin autossa, ulkona jne.?
Hermostuuko koira ainoastaan ollessaan täysin yksin, vai onko se jonkun tietyn ihmisen perään? Auttaako toisen eläimen seura?
Pystyykö koira olla yksin lyhyempiä aikoja?
Millainen koira on kotona muuten? Seuraako se koko ajan, eikä koskaan mene yksin toiseen huoneeseen tms?
Työpäivän aikana:
-Hermostuuko koira rutiineista, joita tehdään ennen lähtöä? Missä vaiheessa koira hermostuu?
-Mitä tapahtuu, kun lähdetään? Mitä tekee koira? Mitä tekee isäntäväki?
-Onko koira ahdistunut tai paniikissa yksinollessaan? Läähättääkö se? Asettuuko se ollenkaan aloilleen? Pystyykö koira syödä yksinollessaan? Mihin koira tekee tarpeensa? Mitä/missä se kaivaa tai jyrsii?
-Minkälainen koira on kun palataan kotiin?
Mitä isäntäväki tekee palatessaan?
Miten koiraa on siedätetty yksinoloon? Mitä tiedetään koiran historiasta?
Rescue-koirilla voi olla traumaattisia yksinolo kokemuksia (ahdistus tarhalla tai hylkääminen päiviksi ilman ruokaa ja vettä tms.) tai sitten ne eivät ole koskaan olleet yksin.
Jos koira on esim. elänyt kadulla, voi sen olla hankalaa ylipäätään olla sisätiloissa vailla mahdollisuutta seurusteluun tai vapaaseen liikkumiseen.
Rescue-koirilla on usein myös olematon ongelmanratkaisukyky ja ne turhautuvat helposti.
Ihminen voi myös tiedostamattaan vahvistaa liiaksi koiran riippuvuutta isäntäväestään. Joskus ihmiset ”ajattelevat koiran parasta” tai säälivät sitä ja tekevät samalla koiralle karhunpalveluksen antamalla sen olla koko ajan lähellään ja tekemällä kaikesta sille helppoa.
Koiran ominaisuuksia voi tukea ja harjoittaa. Koiran itsetuntoa ja ongelmanratkaisukykyä voi vahvistaa kouluttamalla ja tarjoamalla sille ”pähkinöitä purtavaksi”.
Yksinolo-ongelman hoitoa varten tarvitaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa tunnistetaan koiran oireilu eri tilanteissa, mietitään koiran luonnetta ja koiran kanssa olemista muuten, mietitään juuri kyseisen perheen rutiinit lähtemisen suhteen, saatetaan koiran hyvinvointi hyvälle tolalle muuten ja katkaistaan jatkuva stressin kierre ehkä ensin, jos koiran on mahdollista saada ”lomaa” yksinolosta.
Koska prosessi voi olla vaikea, sen seuraaminen on tärkeää. Motivoinninkin vuoksi olisi hyvä pitää päiväkirjaa, josta näkee pienetkin edistysaskeleet. Videointi videokameralla tai nettikameralla on myös hyvä idea. Samoin seurannassa näkee, jos jossakin tilanteessa koiran oli vaikeampaa olla yksin, kuin jossain toisessa (esim. mitä koira oli aiemmin tehnyt?).
Olennaista siedätyksessä on se, ettei koira siedäty, jos se joutuu olla yksin pidemmän aikaa, kuin mihin se pystyy. Jollekin yksilölle voi riittää tavallinen pennuillekin tehtävä totuttaminen yksinoloon, riippuen tapauksen vaikeusasteesta.
Toinen voi tarvita pitkääkin siedätysjaksoa.
Koiran perheen täytyy miettiä pystyvätkö he tähän ja missä tilanteessa? Lomalla?
Voiko koiran ottaa mukaan töihin? Voiko koira mennä koirapäiväkotiin tai sukulaiselle hoitoon? Voiko joku tulla katsomaan koiraa kesken päivän? Voivatko perheenjäsenet vaihtaa työvuorojaan?
Hoidon osa-alueet ovat yleensä nämä:
1.Koiraa siedätetään yksinoloon jossain muissa tilanteissa, kuin siinä, missä ongelma usein esiintyy. Esim. ulkona koira laitetaan hetkeksi kiinni puuhun tai avustaja pitää koiraa ja koiraa pyydetään odottamaan. Koira palkitaan namilla, ei ihmisen huomiolla!
Namin voi heittää jo edellään koiralle tai avustaja antaa sen koiralle.
Namipalkalla seurataan myös sitä, kuinka stressaantunut koira on? Jos koira ei syö, harjoitus on ollut liian vaikea.
Pikkuhiljaa mennään kauemmas, vähän pidemmäksi aikaa ja lopulta hetkeksi pois näkyvistä.
2.Koiraa siedätetään lähtöä edeltäviin rutiineihin. Ahdistus alkaa usein jo siitä, kun mennään eteiseen, otetaan avaimet, puetaan päälle jne.
Kun lähtörutiinit eivät saa enää koiraa ahdistumaan, aletaan mennä ovelle ja palataan takaisin. Sitten tehdään samat rutiinit ja avataan ovi, palataan takaisin. Näin jatketaan joka päivä ja edetään koiran tahtiin. Koira palkataan namilla rauhallisesti odottamisesta. Jos koira syö, se ei ole liian stressaantunut. Harjoittelua ei voi kuitenkaan tehdä tuntikausia. On koirakohtaista, kuinka nopeasti koiran sietokyky kasvaa ja ärsykekynnys asian suhteen nousee.
Luultavasti harjoittelu etenee nopeammin myöhemmässä vaiheessa, kuin heti.
3.Kotioloissa koiralle tehdään normaali olotila siitä, että ihmiset menevät välillä pois näkyvistä ja että koira ei seuraa ihmisiä joka paikkaan. Koiralle annetaan jotain hyvin mielekästä tekemistä, jolloin se ei kiinnitä ihmisiin koko ajan niin paljoa huomiota, sen ruoka annetaan koiraportin takana, tehdään paikallaoloharjoituksia ja mennään pois näkyvistä.
Koiraportti on ikäänkuin suljetun oven ja täysin avoimen tilan välimuoto.
Koiraportilla koiralle voidaan rajata oma turvallinen huone tai alue, minne se laitetaan puuhailemaan kivoja juttuja, kun ollaan kotona. Ensin pysytellään näkyvillä ja sitten poistutaan välillä näkyviltä. Parhaiten tämä onnistuu puuhailemalla ihan normaaleita kodin askareita.
Yksinolossa koiralla voi olla myös turvallisempi olo, kun se on pienemmässä tilassa. Jos se haahuilee yksin isossa tilassa ja kiihdyttää itsensä juoksemalla ovella ja ikkunoissa, sen voi olla helpompi rauhoittua omaan tilaansa, johon se on tottunut jo isäntäväen ollessa kotona.
4.Lähdöstä ja takaisin tulosta ei tehdä suurta numeroa. Koiraa ei huomioida, kunnes se rauhoittuu. Koiran tilaa ei myöskään pahenneta voivottelemalla sille kotoota lähtiessä.
Jos mitään tulosta ei synny, voi harjoittelun tueksi tarvita rauhoittavan lääkityksen.
Muita hoitoa tukevia keinoja voivat olla esim.D.A.P-valmisteet, Zylkene-valmiste, vaihtoehtohoidot, thundershirt/bodywrap, rauhoittavat käsikauppalääkkeet eläimille jne.
Mikään edellämainituista tuskin yksin auttaa ja siedätysprosessi on kuitenkin se olennainen.
Hoitosuunnitelman laatijaksi suosittelen asiantuntijaa (kouluttaja tai käytöstä ymmärtävä lääkäri), jotta hoidolla on mahdollisuudet onnistua.
Haukunestopanta luultavasti vain pahentaa paniikissa olevan eläimen oloa ja vaikka haukkuminen sillä loppuisikin, eläin voi edelleen huonosti. Se voi oireilla muulla tavoin tai jopa sairastua fyysisesti.
Koiraa ei saa myöskään laittaa päiväksi häkkiin.
Toivotan jaksamista ja tsemppiä teille!
