Hajutreenejä ja muutakin treeniä.

Nyt ei ole suttuista videota tarjolla (!), mutta selostus löytyy.

Hajutreeni tytöt:

Maanantaina aloitettiin lyhyillä jäljillä ulkona. Ohjaaja kämmäili mm.antamalla väärän lähtöhajun ja estämällä koiraa vetämästä oikealle jäljelle. Kerttu siis bongasi oitis viereisen oikean jäljen, mutta koska ihmiset ajattelivat jäljen kulkevan heidän edestään, ei koira päässyt oikealle jäljelle. Tässäpä taas kiteytyi sekä ohjaajan huolellisuus että luottamus koiraan. Ei parane tällä nenällä lähteä koiraa neuvomaan hajuasioissa.

Tytöt muistivat oikein hyvin, mitä on jäljestäminen asfaltilla.

Tänään tehtiin vielä sisäetsintää, tällä kertaa eteisessä. Piiloteltuna oli harsoja sekä avaimia, joissa siis vieraan ihmisen haju. Häntä viuhtoen löytyi jok'ikinen!

Hajutreeni Sushi:

Eukalyptusta haisteltiin tänään Minigrip-pussista ja sitä myös piiloteltiin/yleistettiin. Mun mielestä näytti siltä, että Sushi reagoi hajuun, kun nenä siitä ohi pyyhkäisi!

Nyt pidetään vähän taukoa näistä hajutreeneistä ja osallistumme "aktiivikoirien mielenhallinta"-verkkokurssille. Kuulostaa mystiseltä, mutta Suomeksi:opetetaan koiraa rauhoittamaan itse itsensä.Kurssi on ihan Emman täällä maalla kehittämään kohkaamiseen täsmäisku. Tekniikat eivät ole meille vieraita, mutta eihän sitä mtään tule tehtyä ellei joku potki takalistolle. Kiva on tietenkin myös, että joku on suunnitellut myös hyvän kurssikokonaisuuden ja treeneistä saa valmiin paketin.
Eiköhän siitä saa omaankin työkalupakkiin taas lisää työkaluja.

Tänään kerrattiin myös luopumisharjoittelua ja luopumisvihjesanan KIITOS! merkitystä. Tehtiin harjoitus kädessä olevalla makupalalla ja kahdella lelulla. Erittäin hyvä NOTE TO SELF tämäkin harjoitus. Tarvitaan satoja toistoja, jotta sana menee perille. Kun se on kunnolla opetettu, riittää ihan kauniisti sanottu KIITOS. Huolimattomasti opetetun vihjesanan karjuminen ei auta,jos koira ei osaa.

Kiitos-sanan huutelu hädissään tai ääntä korottaen aiheuttaa myös hämmennystä kanssaihmisissä, joten suosittelen välttämään sitä senkin takia. Selvityksenä myös, että en yleensä karju koirille, mutta jos ne on nielaisemassa jotain vaarallista/ällöttävää, niin on tullut ääntä korotettua. Kyseisellä tekniikalla on tullut opetettua mm.Emmalle salamannopea elävän myyrän nielaisu.

Meillähän on ollut aikamoinen voittoputki meneillään. Edellisten onnellisuuksien lisäksi tällä viikolla olen pysäyttänyt Emman joka näkee juoksevia peuroja. Se ei pystynyt tekemään luoksetuloa tai katsomaan mua, mutta pysähtyi kun sanoin seis.

Eikä siinä vielä kaikki! Tänään koirilla oli päivittäinen sisällä yhdessäoloharjoitus. Se tehdään aina aamupäivällä, jolloin koirat ottaa yleensä tirsat. Yleensä tytöt on toisessa huoneessa ja Sushi menee toiseen huoneeseen. Kohtuu viileä meno siis ollut. Tänään ne asettuivat samaan läjään, vierekkäislle pedeille nukkumaan! Sushi näytti Iltalypsy-ohjelman karjakolta, kun laitoin tytöt sen kanssa samalle puolelle siivoamisen ajaksi. Tytöt vetivät hirveät hepulit ja juoksivat matot ruttuun yms.mitä nyt veteraani-ikäiset nivel/selkäongelmaiset yleensäkin tekevät.... Sushin mielestä oli parempi pysytellä yhdellä pedillä ja katsella kohteliaasti muualle. Toppuuteltuani vähän eläkeläisten riehumista, kävivät ne Sushin viereen lepäilemään ja kaikki vaipuivat aivan uneenkin!

Kyllä koiran omistaminen on tällä hetkellä ihanaa..