Odotusharjoittelu.

Tänään oli historiallinen päivä. Otin kaikki kolme koiraa töitten jälkeen samaan tilaan treenailemaan. 2 treenaa samalla odottamista, kun yksi treenaa jotain. Kahden koiran kanssa olen aiemmin tehnytkin noin, mutta en kaikkien samaan aikaan.

Tytöt harjoitteli kuonon pitämistä kädellä ja häiriöksi siihen tutkin niiden kynsiä, korvia ja hampaita.

Sen lisäksi tehtiin korokkeella sivulle tuloa.

Sushi treenasi maahan menoa ja myöskin pään pitämistä kädellä. Ollaan harjoiteltu noita asioita kotona ja kestoakin on jo. Uudessa paikassa (käytiin tosin tutustumassa siellä jo kerran aiemmin, mikä oli hyvä, koska se oli jännittävää) kestoa ei ole. Sushista tulee sellainen, että se ei kykene olla sekunnin sadasosaa paikoillaan. Ylipäätään keskittyminen on hyvin vaikeaa, jokseenkin myös kotona, mutta muualla erityisesti.

Odotusharjoittelu meni kuitenkin yli odotusten (ehheeh) ! Tein niin, että Kertulla oli oma alusta ja se oli hihnasta kiinni seinässä olevassa koukussa. Emma oli kevythäkissä ja Sushi oli myös kiinni seinässä hihnastaan ja silläkin oli peti, mutta se ei kyllä tod.ollut siinä pedillä. Sushi pyöri aikansa hihnassaan, mutta lopulta se kävi maate ja oli ihan rauhallinen. Kotona kun jotain treenaillaan, vuoroaan odottavat koirat ovat portin takana ja sielläkin Sushilla on tapana "pihistä" ja tepastella ees taas. (Pihinä on sen kärsimätöntä, äänetöntä ääntelyä. Juuri mitään ääntä ei kuulu, mutta se päästää kurkustaan pihinää. Ehkä hengitysharjoitukset olisivat hänelle tarpeen). Nyt se ei pihissytkään.

Rauhallisesti odottamisharjoituksessa on se idea, että koira on esim.hihnassa,alustalla, häkissä... eikä sille anneta mitään paikallaolokäskyä, tai vaikka annettaisiin, kyseessä ei ole paikallaoloharjoitus. Koira voi vaihtaa asentoa ja katsella mihin haluaa. Harjoituksessa pyritään rauhalliseen mielentilaan ja siihen että koiralla olisi vähän tylsää ja se päättäisi käydä lepäämään. Ihminen palaa koiran luokse koiran ollessa vielä rauhallinen. Huom! vielä. Harjoitus pidetään siis niin helppona, että koira ei ehdi hermostua/kiihtyä. Siinä että yrittäisi sammuttaa ääntelemistä huomioimattomuudella on mielestäni liian iso riski. Koira voi oppia kiihtymään ja mölyämään todella paljon. Mieluummin niin, että rakennetaan pala palalta rauhallista mielentilaa. Tällä tavalla pyrimme harjoittelemaan odottamista esim.treenipaikalla.

Tämän treenin jälkeen tuli kotimatkalla vielä ekstratreeniä, kun haettiin K-Raudan ulkomyymälästä hiekoitushiekkaa. Kerttu ja Sushi reagoivat varsin äänekkäästi siihen, että joku tulee vaikka kurkistelemaan auton ikkunoista. Kerttu tosin ei reagoi yleensä jos minä en ole paikalla. Nyt taas huomaa ettei rouva ole paljoa autollakaan reissannut, kun vanha kunnon auton vahtiminen on tullut taas esiin. Ulkomyymälässä oli peräti kaksi kaiffaria "töissä" ja ensin tyhmästi ajoin auton kohtaan Piha ja puutarha, koska oletin hiekoitushiekan olevan siellä. Miehet tulivat neuvomaan ja pääsin palkitsemaan koiria rauhallisesta käytöksestä, Sitten mun piti vielä ajaa auto toiseen kohtaan ja siellä nämä miekkoset toivat hiekkasäkit autoon asti. Eli lisää vastaehdollistamista.

Ehdittiin vielä valoisaan aikaan lenkillekin ja nyt koirat nukkuvat kaikki sikeästi. Munkin kai pitäisi tehdä jotain töitä vielä, mutta saatan kumminkin heittää itsekin jalat kattoon ainakin hetkeksi. Tämä on päivittäin toistuva tilanne, kun "väsytän koirat", jotta saan rauhassa tehdä töitä tms. ja olen aina itsekin ihan poikki siinä vaiheessa.