Puuuuh.

Sushilla meni oikein kivasti lasten kanssa lenkkeily. Lähinnä se oli kiinnostunut kaikesta muusta kuin lapsista tai rattaista. Lenkin lopuksi tein vielä käsikosketusta rattaiden lähellä ja Sushi haistelikin lapsia siinä yhteydessä. Rattaissa olevat lapset siis olivat aivan ok, mutta vastaan käveli taaperoikäinen lapsi huitoen kepillä ja se sai kyllä Sushin pakenemaan mun taakse. Hyvä tietysti että koira väistää, eikä hyökkää. Pitää vaan antaa koiralle aina se mahdollisuus.

Ikävää tällä viikolla on ollut se, että Sushi ja Emma on ottaneet kahdestikin yhteen. Mitään ei ole sattunut (paitsi mulle), mutta Sushi erityisesti on ollut sen jälkeen säikympi yleisestikin ja sen lisäksi se varoo tyttöjä. Kertulla ei ollut näihin osaa eikä arpaa (hämmästyttävää kyllä!), mutta varmuudeksi Sushi väistelee myös Kerttua. Pihalla ne kuitenkin oleilevat ihan sulassa sovussa, mutta pitävät kohteliasta etäisyyttä eikä enää esim.leikitä vapautuneesti kuten ennen. Myös lenkit sujuvat yhdessä kuten ennenkin. Siellä Sushi ei edes muista varoa, kun on niin orientoitunut kaikkeen muuhun. Ihan samalla tavalla se kaahottaa ja törmäilee tyttöihin kuin ennenkin.

Se mitä tässä tulee kovasti mietittyä on, että minkä verran koirien väleihin pitää puuttua ja minkä verran antaa niiden olla kuten on? Ehdottomasti paremmin ne osaavat toimia yhdessä tilanteissa, joissa en ole läsnä. Mutta sitten taas kun olen läsnä, niin silloinhan ne eivät voi luonnostaan tietää kuinka toimia. Eli silloin niitä pitää ohjata. Esimerkiksi siis lenkeillä täällä maastossa kaikki koirat ovat pitkissä hihnoissa ja saavat olla vapaasti eli ilman ohjausta. Silloin Sushi juuri ryntäilee ihan miten sattuu ja törmää tyttöihin koko ajan. Tytöt ei välitä siitä näillä lenkeillä mitenkään erityisesti, mutta jääkö siitä kuitenkin huono fiilis? Sisällä ahtaissa tiloissa juuri tämä törmäily ainakin osittain on aiheuttanut yhteenotot koirien välillä.

Joululomalla, joka alkaa 3 päivän päästä, aion tehdä enemmän lenkkejä täälläkin erikseen koirien kanssa. Nythän en ole oikein ehtinyt lenkittää kunnon lenkkejä erikseen, vaan ollaan menty koko poppoo kerrallaan. Olen kuitenkin ottanut koiria mukaan työreissuille Helsinkiin ja siinä yhteydessä lenkittänyt eri kokoonpanoja ja myös yksittäisiä koiria erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.

Tilanne on nyt se, että meneekin taas hetki, että uskallan kokeilla koirien vapaata oleilua sisätiloissa keskenään. Se on sinänsä ikävää, kun kaikki meni tähän mennessä niin hyvin. Eniten näistä ehkä jääkin jälki itselle pitkäksi aikaa. Kieltämättä jalassa on ihan konkreettinen jälki tällä hetkellä, mikä todistaa ettei mistään ihan leikkitappelusta ollut kyse.