Susanna kehittyy eri suuntiin.

Hyvät uutiset ovat:

Kerttu ja Sushi oleilivat samalla pihalla rauhallisesti (edelleen mieluiten välttävät olemasta pahemmin tekemisissä keskenään, mutta mitään karkottavia signaaleita ei näy..).

Sushi on yllättävän hyvä ongelmanratkaisukyvyltään, jos mietitään että eipä ole hirveästi varmaan niitä ominaisuuksia päässyt kehittämään betonikopissaan. Hän pelaa helppoja älypelejä oikein nerokkaasti. Tosin makupaloja parempi palkkio on kanniskella pelin irtoavia osia ympäriinsä. Keskittymiskyky ei ole paras mahdollinen, mutta näillähän se kehittyy!

Kohdeharjoittelu sujuu jo myös. Käsikosketusta ja kosketuskeppiä on harjoiteltu.

Uutena käsittelyharjoituksena oli korvien puhdistus. Sitäkin on parempi alkaa harjoitella silloin, kuin korvissa EI ole mitään vikaa.

Tarjoaa ulkona oma-aloitteisia kontakteja. Tosin on paljon asioita, joiden läsnäollessa ei pysty  tarjoamaan kontaktia edes pyydettäessä.

Huonot:

Sushi näki kerran puussa oravan ja sen jälkeen siitä on tullut "puuhullu". Nähdessään puita menee ihan "tunneliin" ja yhteys pätkii pahasti (eli aika usein...). Se haistelee puun runkoa ja nousee takajaloilleen puuta vasten. Tänään aamulla koirapuistossa se vain kierteli ja tuijotti muutamaa puuta. Ilmeisesti mun täytyy vastaehdollistaa sitä puihin?

Katsotaampa meneekö tämä kohta ohi. Ehkä maaninen käytös on myös osa stressin purkua/kertoo korkeista stressitasoista. Edelleen ulkona missä tahansa muualla, kuin lähipuistossa on aika kiihtynyt koko ajan. Kai sitä pitää sitten kanavoida johonkin, mitä on mahdollista tehdä. Pitää nyt varmistaa, että päivittäinen Zylkene-annos menee perille, kun herra nirppanokka ei aina välitä kaikkea ruokaa syödä niin helposti jää sitten Zylkenetkin vajaaksi.

Olen myös miettinyt, että mitä rotuja Sushissa on, ja näen siinä paimenkoiraa ja jotain metsästyskoiraa  (vinttaria tai podencoa..). Voin tietenkin nähdä myös omiani..