Huooooh...

No niin, nyt on tehty comeback koulunpenkille. Vaikealta tuntui 2 koulupäivää. Kaikenmaailman päivärahojen hakeminen sun muu tuntuu vieraalta ( niin vieraalta, etten edes muistanut ottaa kumpanakaan päivänä kyseistä lomaketta mukaan kouluun! )..

Päivän paras hetki koulussa on mielestäni edelleen ruokailu!

Hauskaa oli myös tutustua kollegoihin ympäri suomen, mutta onneksi mukana oli myös tuttujakin naamoja.

Vielä ei ehditty opiskella kuin yksi päivä, sillä ensimmäinen päivä oli lähinnä briiffaus. Saman päivän illan vietin luonnollisesti koirineni sateisella ja tuulisella parkkipaikalla jäljestämässä. Aamulla taas silmät ristissä kouluun.

No oli se ainakin kaivattua vaihtelua työntekoon.

Emman sieniharjoittelu on edistynyt siihen, että Emma tunnistaa kanttarellin hajun myös metsässä ja reagoi siihen siten, että minäkin sen ymmärrän ( haluamani ilmaisu ei ihan aina toimi vieläkään ). Pidempiä matkoja se ei vielä sieniä etsi, sen pitää tavallaan vahingossa "joutua" hajuun, jonka se sitten tunnistaa.

Kerttu on myös liikuttava, kun hän haluaa myös "päteä", vaikkei sieniä niin hyvin löydäkään, joten hän menee makaamaan Emman viereen ja näyttää siltä, että olisi löytänyt ne. ( Tämähän on tietysti mun "inhimillistävää" tulkintaa, sillä palkkaan aina myös sieniä ilmaisevaa Kerttua ja nauran vielä päälle, joten itse olen vahvistanut kyseisen käytöksen! ).

Jatkamme harjoituksia.